ÄÄNI ÄÄNETTÖMILLE

Suomessa abortoidaan joka vuosi noin 9 000 lasta – se on noin koululuokallinen lapsia joka päivä. Suomessa on noin 200 000 naista, joille on tehty abortti. Viimeisen 50 vuoden aikana Suomessa on abortoitu noin 600 000 lasta.

Tiede todistaa, että kohdussa kasvaa hedelmöityksestä asti ainutlaatuinen ihmisyksilö. Oikeus elämään on ihmisoikeuksista ensimmäinen, ja se kuuluu kaikille ikään, kokoon, ihonväriin, sukupuoleen ja terveydentilaan katsomatta.

Syntymättömällä lapsella tulee olla oikeus elämään ja keholliseen koskemattomuuteen. Oikeus elämään ry pyrkii turvaamaan syntymättömän lapsen oikeuksia suomalaisessa yhteiskunnassa ja lainsäädännössä. Yhdistys pitää esillä myös naisen oikeutta tukeen yllätys- ja kriisiraskauksissa. Lapsen antaminen adoptioon tulisi olla yhteiskunnallisesti arvostettu vaihtoehto abortille.

Monille naisille abortti aiheuttaa vakavia traumoja ja esimerkiksi kasvattaa riskiä masennukseen ja itsetuhoisuuteen. Moni nainen on myös kokenut painostusta aborttiin joko miehensä tai muiden läheistensä taholta. On tärkeää, että naiset voivat käsitellä abortin trauman.

Abortti haavoittaa myös miehiä monin tavoin. On miehiä, jotka olisivat tahtoneet pitää lapsensa, mutta menettivät lapsensa abortissa. Myös miesten ääntä tarvitaan aborttikeskustelussa.

Syntymättömien lasten oikeuksista puhuminen mielletään nykyisin naisten oikeuksien vastustamiseksi. On tärkeää muistaa, että monet naisasialiikkeen ensimmäisistä aktiiveista pitivät aborttia naisia alentavana vääryytenä, joka kertoi siitä, etteivät naisten oikeudet toteudu.

Lasten lisäksi naiset ja perheet ansaitsevat parempaa kuin abortin trauman ja väkivallan. Jokaisella tulisi olla oikeus elämään, joten myös syntymättömiä lapsia tulisi suojella. Oikeus elämään ry puolustaa jokaisen ihmisen oikeutta elämään kohdusta asti. Kaikkien ihmisoikeuksien pohjalla on oikeus elää, mutta meidän yhteiskunnassamme tämä oikeus on viety äitinsä kohdussa olevilta lapsilta.