HOLOKAUSTIN KAUHUT — EI KOSKAAN ENÄÄ
27.07.2024
Mirja-Riitta Sjöholm
Toisen maailmansodan aikaisen natsi-Saksan ihmisoikeusloukkaukset olivat sanoinkuvaamattomia. Miljoonia juutalaisia ja muita ihmisiä eliminoitiin rodun, uskonnon ja kansallisuuden perusteella. Nuoret, hedelmällisessä iässä olevat naiset alistettiin Josef Mengelen lääketieteellisiin hedelmällisyyskokeisiin, jotka päättyivät joko vakaviin vaurioihin, hedelmättömyyteen tai kuolemaan.
Oli Saksan lakien vastaista, että juutalainen odotti lasta. Kaikki alle seitsemännellä kuulla olevat raskaudet keskeytettiin.
Birkenaun keskitysleirissä toimi alkeellinen aborttiklinikka, koska sodan jatkuessa nuoria naisia tarvittiin työvoimaksi. Sitä ennen näkyvästi raskaana olleet naiset lähetettiin suoraan kaasukammioon.
Vaikka lapsen olisi kyennyt synnyttämään keskitysleirillä, vastasyntynyt kuoli usein aliravitsemukseen. Lapsi saattoi myös joutua Josef Mengelen raakoihin ihmiskokeisiin.
Sodan päätyttyä mitään vastaavaa ei haluttu enää koskaan päästä tapahtumaan.
Ensimmäinen natsi-Saksan korkeinta johtoa koskeva oikeudenkäynti järjestettiin 20.11.1945 – 1.10.1946. Nürnbergin oikeudenkäynneissä otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön rikosmääritelmä rikos ihmisyyttä vastaan, joka olikin keskeinen syyte useimpien tuomioiden takana.
Oikeudenkäynnin tuomion tuomiolauselmaan kirjattu ihmisillä tehtäviä lääketieteellisiä kokeita koskeva Nürnbergin säännöstö on yksi nykyaikaisen lääketieteen etiikan kulmakivistä.
Geneven sopimus ennen ja nyt
“Olen pitävä mitä suurimmassa arvossa ihmiselämää alkaen hedelmöityksestä, enkä tule uhkauksestakaan käyttämään lääkärin taitoani vastoin ihmisyyden lakeja.”
Maailman Lääkäriliiton Geneven julistus 1947
Julistusta on muokattu eri vuosikymmeninä ja nykyinen versio on kuin varjo entisestään. Vuoden 2006 versiossa on jätetty pois kohta “alkaen hedelmöityksestä”.
Muutamassa vuosikymmenessä on siis hylätty alkuperäinen ihmisoikeussopimus, joka suojeli myös syntymättömiä lapsia.