ONKO JURIDISIA MAHDOLLISUUKSIA SAADA SYNTYMÄTTÖMILLE VAUVOILLE IHMIS- JA PERUSOIKEUDET?

Pekka Peltonen:

Onko juridisia mahdollisuuksia saada syntymättömille vauvoille ihmis- ja perusoikeudet?

(© Oikeus elämään ry, Helsinki, huhtikuu 2023, ajan tasalle saatettu elokuussa 2024)

Onko naisen itsemääräämisoikeus suurempi oikeushyvä, suurempi perusoikeus, kuin syntymättömän vauvan oikeus elämään? Onko tätä kysymystä koskaan todella perinpohjin tutkittu juridisesti? Vai olisiko juridisia mahdollisuuksia saada syntymättömille vauvoille ihmis- ja perusoikeudet? Seuraavassa esitän pohdintoja tätä varten.

Erilaisista oikeuksista

Abortin vastustamisessa on kaksi pääargumenttia: biologinen (ihmisYKSILÖN elämä alkaa hedelmöityksessä, kun syntyy yksilöllinen DNA) ja eettinen (puolustuskyvyttömän ja viattoman ihmisYKSILÖN tappaminen on epäeettistä). Tämän universaalin pohjan jakavat myös esim. uskonnottomat ja ateistit. Jo tämän pitäisi riittää, jotta voitaisiin vaatia syntymättömille vauvoille ihmisoikeudet, ihmisarvo ja siten perusoikeudet (s.o. heillekin oikeus elämään ja ruumiilliseen koskemattomuuteen), jotka tulisi kirjata (perustus)lakiin.

Ihmisoikeudet (human rights, droits humains, Menschenrechte) on kaikilla ihmislajiin kuuluvilla ja niistä säädellään kansainvälisissä sopimuksissa. Ne lähtevät ihmisarvosta (human dignity, dignité humaine, Menschenwürde), joka on myös kaikilla ihmislajiin kuuluvilla, niin yksilöinä kuin universaalistikin. Perusoikeudet (fundamental rights, droits fondamentaux, Grundrechte) ovat valtioiden kansalaisilleen takaamia oikeuksia, joista säädellään kansallisissa perustuslaeissa. Syntymättömät vauvat kuuluvat ihmislajiin, ovat ihmisyksilöitä universaalissa ja individuaalissa mielessä. Miksi siis ihmisen perusoikeudet (kuten oikeus elämään ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen) alkavat vasta syntymässä?

Perusoikeuksien saaminen syntymättömälle vauvalle on mahdollista vain, jos hänelle tunnustetaan ihmisarvo ja ihmisoikeudet. Ihmisarvo hänellä on laissa jo osittain: Esim. Suomen perustuslain 1§:n säännös ihmisarvon loukkaamattomuudesta ja rikoslain 22 luvun kohta laittomasta alkioon ja sikiöön puuttumisesta. Myös esim. Saksan perustuslaki, Grundgesetz, alkaa sanoilla "Die Menschenwürde ist unantastbar" eli ihmisarvo on koskematon. Pieniä ihmisoikeuksiakin syntymättömällä vauvalla on mm. Suomen työturvallisuuslain ja rikoslain mukaan. Mutta perusoikeuksissa ja niistä tärkeimmässä eli oikeudessa elämään hän ei ole oikeussubjekti. Tämä vain siksi, että hänen perusoikeussuojansa alkaa vasta syntymässä, vaikka hänellä siis voi olla sitä ennen mm. ihmisarvon loukkaamattomuuden suojaa, koskien lähinnä lääke- ym tieteellisiä alkio- ja sikiökokeita. Herää kysymys: Voidaanko tästä johtaa juridisesti syntymättömän vauvan tappamiskielto eli hänen perusoikeuksistaan tärkein: oikeus elämään?

Naisen oikeus päättää kehostaan eli "naisen reproduktiivinen itsemääräämisoikeus" – mikä epäinhimillinen sanahirviö! – eli lyhyesti "reproduktiovapaus", kuuluu henkilökohtaisiin vapausoikeuksiin (saks. persönliche Freiheitsrechte), jotka niin ikään säädellään perustuslaissa. Mutta voiko vapausoikeus (tässä: naisen itsemääräämisoikeus) mennä muiden perusoikeuksien (tässä: syntymättömän vauvan oikeus elämään) edelle? Eikö ihmisarvosta ja ihmisoikeuksista johdettu perusoikeus oikeus elämään ole ensisijainen?

Syntymättömän vauvan ihmisarvo käy selväksi myös siinä, että hänellä on (yksilöllisen DNA:nsa lisäksi) yksilöllisiä ominaisuuksia, jotka nousevat esiin sikiödiagnostiikassa: esim. sukupuoli, vamma, sairastumisalttius ja perinnölliset taipumukset (kuten oikeustieteilijä professori Martin Scheinin toteaa teoksessa Hallberg et al. "Perusoikeudet", 2010). Abortti, joka tehdään syntymättömän vauvan (ei-toivottujen) yksilöllisten ominaisuuksien perusteella on selektiivinen. Voidaan kysyä, milloin syntymättömän vauvan ominaisuuksien perusteella tehtävä abortti muuttuu epäeettiseksi (kuten kysyy sosiaalietiikan tutkija Heli Pruuki teoksessaan "Kuka on potilas? Suomalaisen sikiöseulontakäytännön sosiaalieettistä tarkastelua", 2007, ja mainitsee esimerkkeinä Down-vauvojen sekä Intiassa tapahtuvat tyttövauvojen abortoinnit). Syntymättömän vauvan hengensuoja ei voi olla riippuvainen edes siitä, että hänen on todettu tai vain oletettu olevan elinkelvoton, onhan aikuisenkin hengensuoja riippumaton hänen elinkelpoisuudestaan.

Selektiiviset abortit ja näistä ns. vammaisabortit, kuten Down-vauvojen abortoinnit, lienevät edellä esitetyn perusteella selvimmin ihmis- ja perusoikeuksien vastaisia. Huomattava on vielä, että jos nainen ei edes tarvitse perusteluja aborttiin, hän voi kenenkään kontrolloimatta toimia selektiivisesti esim. syntymättömän vauvan sukupuolen suhteen 12. raskausviikolle saakka. (Myöhemmin raja ehkä nostetaan Suomessakin Ruotsin mallin mukaisesti 18. raskausviikkoon, jolloin voidaan myös paremmin todeta vauvan mahdolliset vammat tai sairaudet.) Ja eikö jo se, että vamman tai sairauden kyseessä ollessa on aborttiraja tätäkin korkeammalla eli 24. raskausviikon kohdalla, ole näiden vauvojen syrjintää ja eriarvoisuutta? Voisiko juuri ns. vammaisaborttien kieltäminen tai ainakin niiden ankara rajoittaminen syrjintäkiellon perusteella olla ensimmäinen askel syntymättömien ihmisoikeustaistelussa?

Perusoikeuksien rajoittaminen on mahdollista mm. vain, jos rajoittaminen ei ulotu perusoikeuden ydinalueelle. Abortissa mennään syntymättömän vauvan tärkeimmän perusoikeuden, oikeuden elämään, ydinalueelle totaalisesti: koko perusoikeus mitätöidään. Naisen aborttioikeuden suurikaan rajoittaminen ei menisi naisen perusoikeuden, itsemääräämisoikeuden, ydinalueelle näin totaalisesti. Jos syntymättömälle vauvalle katsotaan kuuluvan oikeus elämään perusoikeutena, kuten kaiken edellä esitetyn perusteella tulisi tehdä, ja naisella säilytetään hänen itsemääräämisoikeutensa perusoikeutena, kuten myös tulee tehdä, mutta molempia ei saada sopusointuun ilman perusoikeuksien rajoittamista, olisi naisen itsemääräämisoikeuden rajoittaminen tässä aivan ilmeisesti pienialaisempi ja niin juridisesti kuin eettisestikin hyväksyttävämpi.

Lakia säädettäessä tulee varmistua, ettei lain säätämismenettelyssä ole virheitä tai puutteita. Tämän tutkiminen vaatii erityistietämystä, mutta kysyä voi, oliko Suomen aborttilain uudistuksessa syksyllä 2022 todella varmistuttu tästä. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet hyväksyivät mietinnön uudistuksesta, mutta muutama oli mm. kaivannut asiassa perusteellista perusoikeusarviota. Varsinkin tärkeissä eettisissä, elämää ja kuolemaa suoraan koskevissa kysymyksissä on aiheellista kysyä jopa, missä määrin niistä voi päättää tavallisten lakien säätämisjärjestyksessä. Ja vieläkin laajemmin voidaan kysyä, ovatko tällaisten lakien nykyiset (luonnon)tieteelliset lähtökohdat ajan tasalla – eettisistä puhumattakaan. Varsinkin se, että syntymätön vauva saa ihmisen perusoikeudet vasta syntymässä, tuntuu menneisyyden jäänteeltä nykyisen biologisen ja geneettisen tieteellisen tietämyksen valossa.

Suomen perustuslain mukaan (107§) lakia (säännöstä) ei saa soveltaa tuomioistuimessa, jos säädös on perustuslain kanssa ristiriidassa, eli laki on silloin mitätön. Suomi on lisäksi sitoutunut noudattamaan useita kansainvälisiä sopimuksia. Herää kysymys: Onko Suomen vuonna 2023 uudistettu aborttilaki todella sopusoinnussa myös kaikkien näiden sopimusten kanssa?

Erilaisista sopimuksista ja laeista

Seuraavassa esittelen sopimuksia ja lakeja, joilla on merkitystä pohdittaessa juridisia mahdollisuuksia saada syntymättömille vauvoille ihmis- ja perusoikeuksia. Näissä sopimuksissa ja laeissa korostuu yksilön synnynnäinen oikeus elämään (inherent right to life). Se ei ole vain syntymässä saatava vaan jo ennen sitä olemassa oleva yksilön erottamaton ominaisuus . Sanan "inherent" merkityksen selittää Longman Dictionary of Contemporary English (DCE) seuraavasti: "A quality that is inherent in something is a natural part of it and cannot be separated from it." Samaan tapaan sanan selittävät myös esim. Merriam-Webster, Collins Dictionary ja Cambridge Dictionary. Vastaava verbi "inherit" ilmaisee perimistä niin (perintö)oikeudellisessa kuin biologisessa geneettisessä merkityksessäkin.

Kansainvälisiä sopimuksia:

YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus (vuodelta 1948) eli Universal Declaration of Human Rights (UDHR), Déclaration Universelle des Droits de l'Homme, Allgemeine Erklärung der Menschenrechte, jonka 3. artikla kuuluu: "Kullakin yksilöllä on oikeus elämään (right to life, droit à la vie, Recht auf Leben), vapauteen (liberty, liberté, Freiheit) ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen (security of person, sûreté de sa personne, Sicherheit der Person)."

Euroopan ihmisoikeussopimus (v:lta 1950, Suomessa sitovana voimaan 1990) eli European Convention on Human Rights, Convention Européenne des Droits de l'Homme, Europäische Menschenrechtskonvention, jossa 2 artiklan kohta 1 kuuluu: "Jokaisen oikeus elämään (right to life, droit à la vie, Recht auf Leben) on suojattava laissa."

YK:n lapsenoikeuksien sopimus (v:lta 1989, Suomessa voimaan 1991) eli International Convention of the Rights of the Child (ICRC), Convention Internationale des Droits de l'Enfant (CIDE), UN-Konvention über die Rechte der Kinder, ja siinä 6. artiklan kohta 1: "Sopimuspuolet tunnustavat, että jokaisella lapsella on synnynnäinen oikeus elämään (inherent right to live, droit inhérent à la vie, angeborenes Recht auf Leben)" sekä 6. artiklan kohta 2: "Sopimuspuolet takaavat lapselle henkiinjäämisen ja kehittymisen (the survival and development, la survie et un developement, das Überleben und die Entwicklung) edellytykset mahdollisimman täysimääräisesti."

YK:n vammaisten oikeuksien sopimus (v:lta 2006, Suomessa voimaan 2016) eli Convention of the Rights of Persons with Disabilities, Convention Relative aux Droits des Personnes Handicapées, Übereinkommen über die Rechte von Menschen mit Behinderungen), jossa 10. artiklassa lukee "Sopimuspuolet vahvistavat, että jokaisella ihmisellä on synnynnäinen oikeus elämään (inherent right to live, droit inhérent à la vie, angeborenes Recht auf Leben) ja jossa taataan 17. artiklassa henkilön ruumiillisen ja henkisen koskemattomuuden suojelu (protection of the integrity of the person, protection de l'intégrité de la personne, Schutz der Unversehrtheit der Person), 3. artiklan kohdassa b syrjimättömyys (non-discrimination, Nicht-Diskriminierung), 3. artiklan kohdassa d ihmisten erilaisuuden ja moninaisuuden (human difference and diversity, difference et diversité humaine, Unterschiedlichkeit und Vielfalt) kunnioittaminen, 3. artiklan kohdassa e mahdollisuuksien yhdenvertaisuus (equality of oppornity, l'égalité des changes, Chancengleichheit) sekä 7. artiklassa se, että vammaiset lapset voivat nauttia kaikista ihmisoikeuksista yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Euroopan unionin perusoikeuskirja (2012/C 326/02) eli Charter of Fundamental Rights of the European Union, Charte des Droits Fondamentaux de l'Union Européenne, Charta der Grundrechte der Europäischen Union), jossa on 1. artikla "Ihmisarvo (human dignity, dignité humaine, Würde des Menschen) on loukkaamaton. Sitä on kunnioitettava ja suojeltava.", 2. artiklan kohta 1 "Jokaisella on oikeus elämään (right to life, droit à la vie, Recht auf Leben)", 3. artiklan kohta 1 "Jokaisella on oikeus ruumiilliseen ja henkiseen koskemattomuuteen (right to the integrity of the person, droit à l'intégrité de la personne, Recht auf Unversehrtheit)" ja 3. artiklan kohdassa 2 b ihmisten geneettiseen jalostamiseen tähtäävien käytäntöjen kielto, erityisesti sellaisten, joiden tavoitteena on ihmisten valikointi (selection, Selektierung), 21. artiklassa syrjintäkielto (non-discrimination, Nicht-Diskriminierung) eli kielletään kaikenlainen syrjintä, joka perustuu vammaisuuteen.

Euroopan neuvoston yleissopimus ihmisoikeuksista ja biolääketieteestä (vuodelta 1997) eli Euroopan biolääketiedesopimus eli Convention on Human Rights and Biomedicine, Convention sur les Droits de l'Homme et la Biomédecine, Übereinkommen über Menschenrechte und Biomedizin, jonka IV luvun "Ihmisen perimä" 11 artiklassa "Syrjinnän kielto" on luettavissa: "Kaikenlainen henkilön syrjintä hänen perimänsä (genom) perusteella on kielletty."

YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti numero 26 (2023) lapsen oikeuksista ja ympäristöstä eli UN General Comment number 26 on Children's Rights and the Environment, Observation Générale numéro 26 sur les Droits de l'Enfant et l'Environment, Allgemeine Bemerkung Nummer 26 zu Kinderrechten und Umwelt, jossa korostetaan erityisesti ilmastonmuutoksen tuomissa oloissa lasten oikeutta elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen, eli siinä on kyse tulevien sukupolvien oikeuksista.

Kansallisia lakeja ja säännöksiä:

Suomen perustuslaki (11.6.1999/731), jonka 2. luvussa "Perusoikeudet" ovat pykälät 6§ "Yhdenvertaisuus" ja 7§ "Oikeus elämään" lausumineen "Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen."

Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko (viimeisin v:lta 2021), jonka kohdan 2.1. "Ihmisoikeudet kaikille, ilman syrjintää" ensimmäinen lause kuuluu: "Suomen ihmisoikeuspolitiikka perustuu ihmisarvon sekä ihmisoikeuksien yleismaailmallisuuden kunnioittamiseen."

Suomen lainsäädännössä on jo kohtia, jotka antavat syntymättömille vauvoille pieniä ihmisoikeuksia, kuten yllä jo todettiin. Tällaisia ovat ainakin seuraavat:

Työsopimuslaissa (55/2001) ja työturvallisuuslaissa (738/2002, §§ 10, 11, 38, 40) säädetään, että jos työntekijän työtehtävät tai työolot vaarantavat hänen tai sikiön terveyden eikä vaaratekijöitä voida poistaa, työntekijä on pyrittävä raskauden ajaksi siirtämään muihin tehtäviin.

Valtioneuvoston asetus (603/2015) velvoittaa työnantajan ilmoittamaan työntekijälle sikiön kehitykselle tai raskaudelle aiheutuvasta vaarasta, esim. kemiallisista aineista, biologisista ja fysiologisista tekijöistä (esim. säteilystä) sekä fyysisestä kuormituksesta (esim. taakat, työasennot).

EU-direktiivissä 92/85/ETY on samanlaiset säännökset sekä esim. säännös yötyön välttämisestä.

Suomen rikoslain 22 luku (uudistettu 2009) käsittelee sikiön, alkion ja perimän (ihmisen sukusolujen) loukkaamista. Loukkaamista on laiton raskauden keskeyttäminen, laiton sikiöön, alkioon ja perimään eli sukusoluihin puuttuminen, jolloin esim. eugeniikka eli rodunjalostus kielletään.

Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta (488/1999) ja laki hedelmöityshoidoista (1237/2006) sivuavat myös syntymättömien oikeuksia. Niiden vankeusuhkaiset säännökset on vuonna 2009 koottu rikoslain 22 lukuun.

Suomen perintölainsäädäntö (perintökaari) mahdollistaa syntymättömän lapsen oikeuden perintöön tapauksessa , jossa lapsi on siitetty ennen perittävän kuolemaa ja lapsi syntyy sittemmin elävänä (riittää, että lapsi syntyy elävänä, hänen ei tarvitse olla elinkelpoinen).

Lopuksi vielä muuan ulkomainen esimerkki: Saksan siviilioikeuskirjan (Bürgerliches Gesetzbuch, BGB) § 1810 "Pflegschaft für ein ungeborenes Kind" antaa jopa mahdollisuuden määrätä jo siitetylle, vielä syntymättömälle lapselle tämän tulevien oikeuksien turvaamiseksi asioidenhoitajan (Pfleger), jos vanhemmat tulisivat olemaan estyneitä huolehtimaan vanhempien velvollisuuksistaan.

Yhteenvetoa

Edellä esitetystä voi tuoda esille ainakin seuraavia johtopäätöksiä:

Syntymätön vauva on ihmisyksilö.

Ihmisyksilölle kuuluvat jo universaalisti ihmisarvo, ihmisoikeudet ja perusoikeudet.

Yksilön oikeuksista tärkein on synnynnäinen, luontainen (engl. inherent) oikeus elämään. (Abortti vie syntymättömältä vauvalta tämän oikeuden.)

"Inherent" (synnynnäinen, luontainen) tarkoittaa ominaisuutta yksilön alusta eikä vain syntymästä lähtien. (Syntymättömän vauvan perusoikeuksien katsotaan kuitenkin alkavan vasta syntymässä.)

Oikeus elämään on suojattava (perustus)laissa. (Syntymättömällä vauvalla ei ole tätä oikeutta, koska perusoikeuksien katsotaan alkavan vasta syntymässä.)

Yksilön ihmisoikeuksia ovat myös henkiinjäämisen ja kehittymisen hyvä takaaminen sekä ruumiillinen ja henkinen koskemattomuus. (Abortissa syntymätön vauva menettää kaikki nämä oikeudet.)

Samoin yksilön ihmisoikeuksia ovat syrjimättömyys, erilaisuuden kunnioittaminen ja mahdollisuuksien yhdenvertaisuus muiden kanssa. (Abortissa syrjitään esim. vammaisia, kun heidän erilaisuuttaan ei hyväksytä. Abortoiduille vauvoille ei anneta mahdollisuutta yhdenvertaisuuteen eikä mihinkään muuhunkaan.)

Valikointi eli selektio eugeenisessä tarkoituksessa ("rodunjalostus") on ihmisoikeuksien vastaista ja siten laissa kielletty. (Jos äiti saa ilman perusteluja abortoida, selektiivisyyden vaara lisääntyy esim. vammaisten, sairaiden tai ei-toivottua sukupuolta olevien syntymättömien vauvojen kohdalla.)

Toisen henkilökohtainen vapaus ei voi olla suurempi oikeushyvä kuin toisen oikeus elämään. (Abortin vapautta perustellaan naisen itsemääräämisoikeudella.)

Syntymättömillä vauvoilla on jo nyt tiettyjä oikeuksia: esim. oikeus suojaan ja jopa perintöön. Myös ihmisen perimällä (genom) on oikeudellista suojaa: esim. bioeettisen lainsäädännön antama suoja.

Eräissä tapauksissa on syntymätön vauva siten jo myös oikeussubjekti.

Syntymättömän vauvan todettavissa olevat yksilölliset ominaisuudet (mm. sukupuoli, vamma, terveydentila) nostavat selvästi esiin hänen ihmisyytensä muutenkin kuin geneettisellä tasolla.

Tämän takia ovat selektiiviset abortit erityisen ongelmallisia.

Perusoikeuden rajoittaminen ei saa ulottua sen ydinalueelle. (Nykyinen aborttilainsäädäntö mitätöi syntymättömän vauvan oikeuden elämään.)

Myös lainsäätämisjärjestyksen oikeellisuuteen tulee kiinnittää huomiota.

Nykyinen biologinen ja geneettinen tieteellinen tietämys ei tue käsitystä, jonka mukaan ihmisen olemassaolo yksilönä alkaisi vasta syntymässä.

Kaiken kaikkiaan: Äiti ja hänen kohdussaan oleva vauva ovat kaksi eri ihmisyksilöä. Miksi näitä kahta kehoa ja elämää arvotetaan eri lailla?